Dropshipping eli suoratoimitus on verkkokaupassa yhä useammin vastaan tuleva liiketoimintamalli, jossa myyjä ei pidä tavaraa omassa varastossa, vaan ostaa tuotteen asiakkaan tilausta vastaan toiselta toimittajalta. Tämä toimittaa tuotteen suoraan asiakkaalle, joskus eri maasta kuin missä myyjä on. Malli on helppo myyjälle, sillä hänen ei tarvitse pitää tuotteita varastossa eli maksaa niistä etukäteen, vaan myyjä ostaa tuotteen vasta, kun loppuasiakkaalta on tullut tilaus. Kuluttajan on sen sijaan vaikea tunnistaa, milloin on kyse suoratoimituksesta. Kuluttaja ei aina saa tietoa siitä, mistä tuote toimitetaan tai ettei kyseinen myyjä sitä toimitakaan. Joukkoon mahtuu myös huijareita.
Eurooppalaisissa verkkokaupoissa – tai suomalaisina esiintyvissä verkkokaupoissa – suoratoimitusta on tullut vastaan mm. elektroniikkaa, sisustustavaraa tai vaatteita ostettaessa. Toimitus tulee tällöin usein Kiinasta. Tuotteita mainostetaan yleensä sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa tai Instagramissa ja ne saattavat usein olla heräteostoksia.
Usein suoratoimitusta saatetaan hyödyntää Shopify-alustalla toimivissa verkkokaupoissa, joiden perustaminen on helppoa, samoin kuin niiden sulkeminen. Shopify on itsessään täysin laillinen ja laajalti käytetty verkkokauppa-alusta, jolla toimii paljon rehellisiä verkkokauppoja, mutta toimintamallin helppous on houkuttanut puoleensa myös huijareita.
Toimitusvaikeuksia ja puutteellisia tietoja
Tyypillisimmät ongelmat suoratoimituksissa ovat väärän tai rikkinäisen tuotteen päätyminen kuluttajalle ja toimitukseen liittyvät puutteet, kuten pitkä toimitusaika tai ettei tuotetta tule. Ongelmatilanteita voi olla kuitenkin vaikea selvittää, ja vastuunjako myyjän ja toimittajan välillä voi olla epäselvä ja siitä voi olla ristiriitaista tietoa myös kaupan sivuilla.
Yleinen lähtökohta on, että jos tuote ostetaan EU-alueella toimivan myyjän verkkokaupasta, pätevät EU:n kuluttajansuojasäännökset ja myyjä on pääasiallinen sopimuskumppani. Joissain tapauksissa myyjät eivät kerro omaa sijaintiaan ja sitä voi olla vaikea selvittää. Ehdoissa voi olla mainittuna, että tavara tulee suoraan varastolta vaikkapa Kiinasta, mutta myyjä ei kerro omaa maantieteellistä sijaintiaan.
EU:n sisällä verkkokaupan tulisi tarjota vähintään 14 vuorokauden peruuttamisoikeus suurimmalle osaa verkossa myytäviä tuotteita. Toisinaan kaikki tuotteet ovat alessa ja myyjä vetoaa alehintaan, ettei peruutusoikeutta siksi olisikaan. Melko usein tuote saattaa tulla Kiinasta, mikä käy ilmi vasta tuotteen saavuttua pitkän ajan kuluttua. Tuotteen palauttaminen valmistajalle Kiinaan ei ole usein mahdollista eikä järkevää, jos kulut pitää maksaa itse. Myös tuoteturvallisuus voi herättää kysymyksiä.
Jos tilattu tuote tulee EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta, verkkokaupassa tulisi kertoa toimitusajasta avoimesti, sillä toimitusajat Kiinasta voivat olla pitkiä. On myös tärkeää huomioida EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden tullit ja arvonlisävero, joihin tulee merkittäviä muutoksia heinäkuun 2021 alusta.
Näin arvioit verkkokaupan luotettavuutta
Kun päädyt houkuttelevan, ennalta tuntemattoman verkkokaupan sivuille esimerkiksi somemainoksen pohjalta, tutki sivut tarkkaan ennen ostoa. Suomenkielinen verkkokauppa ei aina tarkoita sitä, että kauppa sijaitsisi Suomessa tai että tuotteet tulisivat Suomesta.
- Katso mitä myyjä kertoo itsestään ja prosesseistaan, löydätkö tietoa tilausehdoista, palautuksesta ja yrityksen sijainnin? Lukeeko sivuston alalaidassa kenties Shopify?
- Tarkista sopimusehdot (tilaus- tai toimitusehdot, T&C tai Terms and Conditions englanniksi). Ehdoista pitäisi löytyä tieto, missä maassa ja osoitteessa myyjä sijaitsee. Samoin siellä tulisi kertoan kaupan peruuttamiseen liittyvistä asioista ja kuinka toimia ongelmatilanteissa. Jos et löydä näitä tietoja, älä tilaa.
- Löydätkö yrityksen rekisterinumeroa verkkosivuilta? Jos y-tunnusta ei löydy eikä minkäänlaista muutakaan kaupparekisterinumeroa, ole tarkkana. Kyse voi olla huijarista tai yksityishenkilöstä.
- Jos sivustolla on mainittu joku laatumerkki verkkokaupan turvallisuuden takaajana, käy tarkistamassa ao. laatumerkin sivuilta, löytyykö kauppa sieltä. Joskus huijarit vain kopioivat merkin sivuilleen.
- Hyödynnä karttapalveluja. Jos verkkokauppa ilmoittaa esimerkiksi osoitteen, minne palautettavat tuotteet lähetetään tai missä yritys sijaitsee, tarkista mikä se on. Onko se yrityksen osoite vai yksityisosoite? Mitä karttapalvelu näyttää siinä osoitteessa sijaitsevan?
- Jos yrityksen sivuilla esitellään kaupan paikallinen ”omistaja”, ja epäilet tarinaa, voit tarkistaa hakukoneen käänteisellä kuvahaulla, mistä muualta sama henkilökuva löytyy. Onko samalla kuvalla markkinoitu eri nimisten verkkokauppojen eri nimisiä yrittäjiä eri maissa?
- Tarkista maksuvaihtoehdot. Verkkokaupat tarjoavat yleensä aina useita maksuvaihtoehtoja ja ainakin mahdollisuuden luottokorttimaksuun ja PayPal-maksuun, joissa ostajalla on turvaa ongelmatilanteiden varalta. Jos näitä maksuvaihtoehtoja ei ole tarjolla, on viisaampaa tehdä ostokset muualla.
- Jos verkkokaupan luotettavuus epäilyttää, tarkista muiden käyttäjien kokemuksia kaupasta. Kirjoita hakukoneeseen kaupan nimi ja kokemuksia/experience/review. Joskus myös arvioita voidaan väärentää eli suhtaudu terveen kriittisesti, jos löydät pelkästään ylistäviä arvioita.
Ilmiö seurannassa Euroopan kuluttajakeskuksilla
Euroopan kuluttajakeskukset useissa maissa, muun muassa Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa ja Alankomaissa ovat raportoineet dropshipping-ilmiön selvästä kasvusta viime vuosina ja siihen liittyvistä valituksista, joissa on usein kyse puutteellisista tai harhaanjohtavista tiedoista verkkokaupassa ja toimitusongelmista. Suomessakin aihe on jo poikinut yhteydenottoja.
Suoratoimitukseen liittyviä ongelmia on kuitenkin toisinaan vaikea tunnistaa, ja ne voivat kirjautua myös yleisempinä verkko-ostamista tai toimitusvaikeuksia koskevina valituksina. Euroopan kuluttajakeskukset pyrkivät seuramaan dropshipping-ilmiötä verkostossaan vuoden 2021 aikana ja välittävät havainnoistaan tietoa tarvittaessa myös EU:n kuluttajansuojan valvontaviranomaisille.
Tämä tiedote on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 2/2021, joka julkaistiin tänään. Uutiskirje on digitaaliset sisämarkkinat -teemanumero, joka sisältää juttuja myös muun muassa kuluttajahuijauksista, käyttäjien ohjailusta verkossa, lainsäädännön kehityksestä EU:ssa ja verkossa toimivan treffipalvelun irtisanomisen vaikeudesta.