Tiistaina 9. toukokuuta vietettiin mantereellamme Eurooppa-päivää, Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää. Euroopan unioni on ainutlaatuinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteisö, joka perustuu yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin. Nämä periaatteet ja arvot ovat olennainen osa EU:n identiteettiä ja ohjaavat sen toimintaa. Unionin arvot – ihmisarvo, ihmisoikeudet, tasa-arvo, vapaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate – on kirjattu EU:n perussopimukseen ja perusoikeuskirjaan.
EU edistää sosiaalista suojelua, sukupuolten tasa-arvoa ja lapsen oikeuksien suojelua. Samalla kun se pyrkii vauhdittamaan taloudellista kasvua, se ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan. Se on sitoutunut vähentämään päästöjä, lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja suojelemaan ympäristöä. Kestävä kehitys on olennainen osa EU:n strategiaa ja sen pyrkimyksiä luoda parempi tulevaisuus seuraaville sukupolville.
EU:n päämääränä on edistää rauhaa ja turvallisuutta, eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten hyvinvointia alueellaan. Kansainvälisissä suhteissa EU pyrkii vaalimaan rauhaa ja turvallisuutta, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta. EU on edelleen pohjimmiltaan rauhanprojekti. Tämän tunnusti myös Nobelin palkintokomitea myöntäessään sille vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.
Rauhan merkitys on entisestäänkin korostunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot pysyvät vakaasti Ukrainan ja sen kansan rinnalla. EU jatkaa tukeaan Ukrainan taloudelle, yhteiskunnalle, asevoimille ja tulevalle jälleenrakennukselle. Vaikka sotatilanne tuntuu myös kansalaisten kukkarossa nousseiden kuluttajahintojen myötä, suomalaisten kannatus Ukrainaa tukeville toimenpiteille on pysynyt vankkumattomana eurobarometrikyselystä toiseen.
Arvoihin viittasivat myös monet Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetyn Eurooppa-päivän tapahtuman puhujista. Toimittaja Helena Petäistö totesi Ukrainan sodan olevan elävä muistutus siitä, mistä Euroopan yhdentyminen sai aikanaan alkunsa. Sotien runtelemassa Euroopassa haluttiin varmistaa, ettei mantereella enää koskaan sodittaisi. Tavoitteeseen pyrittiin saattamalla perustajamaiden (Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin) hiili- ja terästuotanto yhteisen eurooppalaisen elimen hallintaan ja estämällä näin yksittäisten maiden mahdollisuus asevarusteluun. Tuosta elimestä kehittyi myöhemmin Euroopan yhteisö ja myöhemmin Euroopan unioni. Unioni on onnistunut alkuperäisessä rauhan säilyttämisen tavoitteessa ja yhteistyö on laajentunut myös lukuisille muille aloille. Petäistö vertasikin unionia toimivaan järkiavioliittoon.
Eurooppa-päivänä juhlistettiin myös 30-vuotiaita sisämarkkinoita. Tämä noin 450 miljoonan kuluttajan ja 23 miljoonan yrityksen kotimarkkina oli totisesti ansainnut paikkansa juhlapöydässä. Sisämarkkinat ovat epäilemättä yksi EU:n suurimmista saavutuksista ja EU:n talouden moottori. Sisämarkkinat helpottavat ihmisten ja yritysten jokapäiväistä elämää ja ovat lisänneet työllisyyttä ja kasvua kaikkialla EU:ssa. Sisämarkkinat tuovat oikeuksia ja mahdollisuuksia, joita pidämme nykyään jo itsestään selvinä. Yhteinen sääntely poistaa kaupan esteitä ja laskee kustannuksia, turvaa kuluttajien oikeuksia, lisää kaupankäynnin turvallisuutta ja mahdollistaa opiskelun, työnteon ja liiketoiminnan toisissa EU-maissa
Toimivat sisämarkkinat ovat myös perusta EU:n kiinnostavuudelle kauppakumppanina.
Eurooppa-päivän sisämarkkinapaneelissa pohdittiin, miten Suomi hyötyy sisämarkkinoista ja miten menestystarinan jatko varmistetaan. Keskustelijat muistuttivat, etteivät sisämarkkinat ole valmiit vaan kehittyvät jatkuvasti uusien asioiden myötä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa sisämarkkinoidenkin on kehityttävä, jotta EU onnistuu vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja pysyy houkuttelevana paikkana yrityksille. Kaiken pohjana on luottamus, joka kasvaa ymmärryksestä, jota taas vapaa liikkuvuus vahvistaa. EU:n eri liikkuvuusohjelmat kuten opiskelijoiden Erasmus+ tai työkokemusta nuorille tarjoava ALMA tarjoavat tähän erinomaisen mahdollisuuden, jota mahdollisimman moni suomalainen nuori toivottavasti hyödyntää nyt kun liikkuminen ja matkustaminen ovat jälleen mahdollisia.
Eurooppa-päivänä jaettiin myös tunnustuksia. Eurooppalainen Suomi palkitsi Ulkopoliittisen Instituutin EU-ohjelmajohtaja Juha Jokelan Vuoden eurooppalaisena hänen ansioistaan keskustelun ja tietoisuuden lisäämisessä Eurooppaan ja kansainvälisiin kysymyksiin liittyvissä poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja inhimillisissä asioissa. Eurooppanuoret puolestaan jakoivat Vuoden nuori eurooppalainen -tunnustuksen Emil Kastehelmelle, John Helinille ja Eerik Materolle näiden työstä eurooppalaisten arvojen, kuten demokratian sekä sanan-ja lehdistönvapauden edistämisessä ylläpitämänsä Venäjän hyökkäyssodan tilannekartan kautta. Tilannekartta on antanut merkittävää tietoa suurelle yleisölle sekä auttanut disinformaation torjumisessa. Euroopan komission Suomen-edustusto onnittelee tunnustusten saajia, joiden työ on tärkeä muistutus tutkimukseen ja faktoihin perustuvan keskustelun ja päätöksenteon tärkeydestä.
Kaikki Eurooppa-päivän keskustelut ja tunnustusten saajien puheet ovat kuunneltavissa tallenteena Eurooppa-päivän sivustolla.
Kati Laitinen, viestintäpäällikkö, Euroopan komission Suomen-edustusto
Marjut Leskinen, talouspoliittinen neuvonantaja, Euroopan komission Suomen-edustusto
Tämä artikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 2/2023.
Kati Laitinen
Marjut Leskinen