Koronakriisi on kohdellut kaltoin meitä kaikkia – myös meitä kuluttajia. Pandemia on asettanut kaikki EU-maat ja niiden taloudelliset toimijat todelliseen selviytymistestiin ja kriisin takia monista sitovista säännöistä on jouduttu joustamaan niin julkisen kuin yksityisen sektorin osalta, kuten vakaus- ja kasvusopimuksen ja valtiontukisääntöjen osalta on tapahtunut. Sen sijaan sisämarkkinoita ja kuluttajan oikeuksia koskevaa EU-sääntelyä ei ole avattu, vaan niiden velvoittavuudesta on haluttu pitää kiinni kriisitilanteesta huolimatta.
Koronakriisin alkuvaiheessa komissio joutui määrätietoisesti turvaamaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU-alueella ja erityisesti tiettyjen lääkkeiden ja lääkelaitteiden vientiä EU-maasta toiseen. Palvelujen ja kuluttajien kannalta ehkä suurimmat haasteet liittyivät ihmisten vapaan liikkuvuuden rajoituksiin. Kuluttajien matkojen peruutukset ja niiden korvaukset olivat vuoden alkupuolella otsikoissa kaiken aikaa. Kun ihmisten ostot siirtyivät nopeasti verkkokauppoihin, myös kuluttajien asemaan verkkokaupassa liittyvät ongelmat nousivat vahvasti esiin.
Nyt marraskuussa 2020 komissio on hyväksynnyt uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman, jossa pyritään huomioimaan paitsi koronakriisin opetukset myös asettamaan EU:n kuluttajapolitiikan uudet painopisteet vuosille 2020-2025. Ne keskittyvät viiteen painopistealueeseen: vihreä kasvu, digitalisaatio, kuluttajaoikeuksien täytäntöönpano, tiettyjen erityisryhmien aseman parantaminen ja kansainväl isen yhteistyön vahvistaminen kuluttaja-asioissa.
Euroopan « Green Deal » pyrkii tekemään Euroopasta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä siten, että EU :n talouskasvu perustuu kestävään kiertotalouteen. Se edellyttää paitsi kestävää tuotantoa myös kestävää kulutusta. Siksi komissio pyrkii varmistamaan, että kuluttajat saavat tuotteiden kestävyydestä paremmin tietoa, jotta he voivat tehdä luotettavaan tietoon perustuvia valintoja.
Digitalisaatio on jo nyt muuttanut maailmaa radikaalisti ja kehitys on vain kiihtymässä tarjoten kuluttajille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja myös uusia haasteita. Komissio haluaa puuttua sellaisiin alustatalouden ja verkkokaupan käytäntöihin, joissa ei huomioida kuluttajien oikeutta luotettavaan tietoon tai manipuloidaan heidän käyttäytymismallejaan, kuten harhautustekniikat ja piilomainonta. Lisäksi komissio pyrkii huomioimaan kuluttajien aseman vahvistettaessa digitaloutta ja tekoälyä koskevia sääntöjä ja vaatimuksia, kuten tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin sekä kuluttajaluottoja ja rahoituspalvelujen myyntiä koskevien direktiivien uudelleen tarkastelussa.
Vaikka kuluttajien oikeuksien täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla, komissio haluaa vahvistaa sen koordinointia EU-maiden välillä. Komissio on myös valmis tukemaan kansallisia viranomaisia esimerkiksi ottamalla käyttöön innovatiivisia digitaalisia työkaluja, joilla vahvistetaan kansallisten viranomaisten valmiuksia torjua laittomia verkkokaupan käytäntöjä ja tunnistaa vaarallisia tuotteita. Komission arvion mukaan myös tietyt kuluttajaryhmät, kuten lapset, ikääntyneet ja vammaiset, voivat tietyissä tilanteissa olla erityisen heikossa asemassa jasiten tarvita erityisiä suojatoimia.
Kuluttajan aseman vahvistaminen maailmassa, jossa eurooppalaisten verkko-ostokset ulottuvat myös EU:n ulkorajojen yli, edellyttää entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyöstä. Komissio pyrkii laatimaan vuonna 2021 Kiinan kanssa toimintasuunnitelman verkossa myytävien tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi. Komissio aikoo myös kehittää vuodesta 2021 lähtien sääntely- ja teknistä tukea EU-kumppanialueiden kanssa, kuten Afrikassa.
Antti Peltomäki
Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö
