Yhä useampi suomalaiskuluttaja hankkii tavaroita ja palveluita markkinapaikka-alustoilta. Ulkomaiset alustat ovat useimmille tuttuja, mutta viime vuosina myös muutamat tunnetut suomalaiset verkkokaupat ovat muuttuneet markkinapaikka-alustoiksi, joilla toimii ulkomaisia myyjiä. Ostoksia tehdessään kuluttajien on hyvä kiinnittää huomiota siihen, onko verkkokaupassa myyjänä alustan ylläpitäjä vai ihan jokin toinen toimija.
Kun vielä pari vuosisataa sitten maaseudulla kauppaa käytiin tietyissä, hyvien kulkuyhteyksien varrella olevilla paikoilla, tänä päivänä yhä useampi markkinapaikka löytyy verkosta. Erilaiset markkinapaikka-alustat ovatkin yleistyneet nopeasti, sillä ne tarjoavat kuluttajille lähes rajattoman tuotevalikoiman. Markkinapaikka-alustalla tarkoitetaan kaupankäyntialustaa, jolla toimii useita myyjiä. Myös markkinapaikkaa ylläpitävä elinkeinonharjoittaja itse saattaa myydä kulutushyödykkeitä samalla alustalla. Alustan myyjät ovat toisinaan sijoittautuneet eri valtioihin, usein myös Euroopan ulkopuolelle.
Suomalaisten kuluttajien suosimia tunnettuja ulkomaisia alustoja ovat esimerkiksi isobritannialainen Fruugo, kiinalainen Temu ja saksalainen Zalando. Ne kaikki keskittyvät tavaran kauppaan. Lisäksi suomalaiskuluttajat ovat tottuneet hankkimaan erilaisia palveluja, kuten lentoja ja majoituspalveluja, eri markkinapaikoilta. Liiketoimintamallin suosiosta ovat osoituksena myös muutamat suomalaiset verkkokaupat, jotka ovat viime vuosina muuntuneet markkinapaikoiksi – tällainen on esimerkiksi Kärkkäisen verkkokauppa, jossa nykyään toimii ulkopuolisia kauppiaita.
Kenen kanssa sopimus syntyy markkinapaikka-alustalta ostettaessa?
Alustan ylläpitäjän pitää kertoa selkeästi, onko tiettyä tavaraa tai palvelua myymässä alustan ylläpitäjä itse vai alustalla toimiva myyjä, joka voi olla elinkeinonharjoittaja tai yksityishenkilö. Ennen tilauksen tekemistä kuluttajan kannattaa varmistaa erityisesti se, onko hän tilaamassa kulutushyödykettä elinkeinonharjoittajalta vai yksityiseltä henkilöltä. Tällä on merkitystä siitä syystä, että kuluttajansuojalainsäädäntöä ei sovelleta kahden yksityishenkilön väliseen kauppaan. Myös mahdollista virhetilannetta silmällä pitäen kuluttajan on syytä olla selvillä siitä, kenen kanssa on tekemässä sopimusta.
Pääsääntönä on, että tavaran tai palvelun myynyt elinkeinonharjoittaja on ensisijaisesti vastuussa virheen hyvittämisestä. Tämä on samalla se taho, jolle kuluttajan tulee ilmoittaa virheestä ja esittää vaatimuksensa. Jos on epävarma siitä, keneltä on tilannut kulutushyödykkeen, vastaus löytyy yleensä tilausvahvistuksesta. Viime kädessä kuluttaja voi kääntyä myös alustan ylläpitäjän puoleen.
Euroopan kuluttajakeskus saa toisinaan kuluttajayhteydenottoja markkinapaikka-alustoilla tehdyistä kaupoista. Usein kuluttajat ovat kohdistaneet kulutushyödykettä koskevat vaatimuksensa alustan ylläpitäjään, vaikka myyjänä eli kuluttajan varsinaisena sopimuskumppanina on toiminut toinen elinkeinonharjoittaja. Sekaannus on ymmärrettävä, sillä markkinapaikan ylläpitäjän oma logo on yleensä hallitsevasti esillä alustalla. Kaikilla alustoilla ei myöskään välttämättä kerrota riittävän selkeästi, mikä elinkeinonharjoittaja kulutushyödykettä tosiasiallisesti myy.
Tämän vuoden helmikuussa sovellettavaksi tulleella digipalveluasetuksella (DSA) turvataan entistä paremmin markkinapaikka-alustojen käyttäjien asemaa. DSA edellyttää, että alusta asettaa kuluttajien saataville riittävästi tietoa elinkeinonharjoittajista, mikä tarkoittaa erityisesti niiden nimen ja yhteystietojen mainitsemista verkkosivuilla. DSA:n myötä kuluttajan on entistä helpompi havaita alustalla, minkä elinkeinonharjoittajan kanssa kauppa on syntymässä.
Tutustu alustan ja myyjän taustoihin, käytä aikaa sopimusehtojen läpikäymiseen
Markkinapaikka-alustojen kohdalla kannattaa noudattaa samanlaista huolellisuutta kuin muidenkin itselleen vieraiden verkkokauppojen kanssa. Ensimmäiseksi tulee käyttää hetki elinkeinonharjoittajan taustojen selvittämiseen. Markkinapaikka-alustan, sen ylläpitäjän tai alustalla toimivan kauppiaan nimen voi syöttää verkon hakukoneeseen ja selvittää, millaisia ostokokemuksia muilla asiakkailla on ollut. Toiseksi on syytä tutustua kauppaa koskeviin sopimusehtoihin ja katsoa, mitä elinkeinonharjoittaja kertoo itsestään – jos sen yhteystiedot ovat korostuneen puutteelliset, kyseessä voi olla epäluotettava toimija.
Myyjän omien sopimusehtojen lisäksi kannattaa silmäillä läpi myös markkinapaikka-alustan käyttöehdot. Ehdoissa voi nimittäin olla hyödyllistä tietoa kuluttajavalitusten ratkaisemisesta alustan oman riidanratkaisumenettelyn avulla. Riitatilanteessa tällainen väylä kannattaa hyödyntää ensimmäiseksi, sillä useimmiten prosessi on nopea ja tehokas. Vaikka alustalla ei olisikaan omaa riidanratkaisutyökalua, toisinaan alustan ylläpitäjä on halukas ohjaamaan riidan osapuolten välistä keskustelua sovintoratkaisun löytämiseksi.
Voit lukea lisää yritysten omista riidanratkaisumenettelyistä aiemmasta uutiskirjeartikkelistamme Yritysten omat riidanratkaisumekanismit kuluttajien tukena.
Ennen yhteyden ottamista kuluttajansuojaviranomaiseen kuluttajien kannattaa pitää mielessä myös kuluttajansuojalain mukainen luotonantajavastuu. Jos tilaus ei esimerkiksi vastaa sovittua tai se jää saapumatta, kuluttajalla on oikeus kääntyä kaupan rahoittaneen luotonantajan puoleen ja vaatia sitä palauttamaan rahat. Edellytyksenä on, että tilaus on maksettu luotolla, esimerkiksi luottokortilla.
Lisävinkkejä turvalliseen verkko-ostamiseen saa Euroopan kuluttajakeskuksen laatimasta verkko-ostamisen muistilistasta.
Yhteys oikeaan viranomaiseen
Aina riitatilanne ei ratkea elinkeinonharjoittajan kanssa, jolloin on syytä kääntyä viranomaisen puoleen. Ennen yhteydenottoa itselle on hyvä tehdä selväksi, onko markkinapaikka-alustalta ostetun kulutushyödykkeen myyjänä ollut elinkeinonharjoittaja, yksityinen henkilö vai alusta itse. Kuluttajan valituksessa voi olla kyse myös alustan ylläpitäjän omasta palvelusta tai toiminnasta, jolloin se luonnollisesti valikoituu kuluttajan vastapuoleksi.
Oma sopimuskumppani on tärkeää selvittää sen takia, että elinkeinonharjoittajan kotivaltio yleensä vaikuttaa siihen, mikä viranomaistaho on toimivaltainen auttamaan kuluttajaa: Euroopan kuluttajakeskus käsittelee valituksia, joissa suomalaiskuluttajan sopimuskumppanina oleva elinkeinonharjoittaja sijaitsee toisessa EU-valtiossa, Islannissa, Norjassa tai Isossa-Britanniassa. Suomessa toimivan elinkeinonharjoittajan kohdalla kuluttajan taas tulee olla yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan.
Euroopan kuluttajakeskus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta ei käsittele yksityisten henkilöiden välisiä kaupankäynnin riitoja.
Tämä artikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 2/2024.