Syksyn mittaan kuluttajat ovat olleet yhteydessä Euroopan kuluttajakeskukseen saamistaan tekstiviesteistä, jotka ovat poikineet parin euron veloituksen sijasta myös useamman kympin kuukausiveloituksia. Huijausviesteille yhteistä on se, että niissä pyydetään antamaan maksukortin tiedot pientä nimellistä veloitusta varten. Joko viesteissä pyydetään maksamaan postimaksu, jonka jälkeen kuluttajalle toimitetaan ”tilattu” paketti tai kuluttajalle uskotellaan, että hän olisi voittanut jonkun tutun suomalaisen kauppaketjun arvonnan. Usein kuluttajia on myös huijattu lunastamaan lahjakortti pienellä parin euron maksulla.
Smishing eli tietojenkalastelu tekstiviesteillä on kansainvälinen ilmiö ja viestejä lähetetään paljon. Vuosia sitten huijauksen tunnisti ontuvasta kielestä ja kielioppivirheistä. Nykyään huijaustekstiviestit on laadittu tarkkaan ja harkiten, eivätkä ne ulkoasultaan eroa kovinkaan paljon oikeista viesteistä. Tekstiviestien tarkoitus on saada kuluttaja syöttämään tietonsa ja varsinkin maksukortin numero. Tiedot syötettyään kuluttaja saattaa joutua tilausansaan, joka johtaa kuukausiveloituksiin. Vastaavia viestejä voi tulla myös sähköpostiin.
Kuinka toimia?
Tarkista viestin aitous. Ongelmalliseksi tilanteen tekee myös se, että toisinaan nämä huijausviestit kohdistuvat älypuhelimissa samaan viestivirtaan oikeiden viestien kanssa. Jos esimerkiksi olet jossain vaiheessa vastaanottanut postin tai tietyn kuljetusyhtiön kautta lähetyksen, huijausviesti voi kategorisoitua samaan viestiketjuun. Jos olet epävarma, onko saamasi viesti siinä mainitun yrityksen lähettämä, voit tarkistaa asian myös suoraan yritykseltä. Älä kuitenkaan tee sitä viestiin liitetyn linkin kautta vaan hae yrityksen tiedot itse. Ole varuillasi kaikkien linkkien kanssa, jotka viesti sisältää. Klikkaa niitä vasta, kun olet varma viestin aitoudesta. Useimmiten myös yritykset itse varoittavat kuluttajia tietojenkalastelutekstiviesteistä ja -sähköposteista. Usein tilanteen rauhoittuessa uudet viestit ovat jo matkalla eri yrityksen nimellä.
Seuraa maksukorttisi veloituksia. Näille huijauksille on ominaista, että veloitukset ovat kohtuullisen maltillisia eivätkä ne yleensä ylitä sadan euron kertaveloitusta. Näin ollen ne saattavat hyvinkin jäädä heti huomaamatta normaalista maksuvirrasta. Useimmiten parin euron veloitus hukkuu muiden maksutapahtumien joukkoon, eikä siihen kiinnitä tarkemmin huomiota. Monesti kuluttajat havahtuvat vasta myöhemmin joka kuukausi tapahtuvaan, useamman kympin maksuun. Seuraathan oman tilisi ja maksukorttisi veloituksia. Ainoastaan sinä tiedät, mitkä veloitukset ovat aiheellisia ja mitkä eivät.
Sulje kortti. Jos huomaat, että maksukorttisi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, ole pikaisesti yhteydessä pankkiisi tai maksukortin myöntäjään. Jatkuva veloitus tapahtuu maksukortin tietoja hyödyntäen ja sulkiessasi kortin uusia veloituksia ei voi enää välittyä. Muistathan, että pelkkä maksukortin sulkeminen ei irtisano jatkuvaa tilausta, vaan sinun tulisi myös irtisanoa palvelu.
Reklamoi. Tee välittömästi reklamaatio, kiistä tehneesi tilausta, jos katsot, ettet ole sellaista tehnyt, ja irtisano jatkuva tilaus. Viimeaikaisille huijauksille on myös ominaista se, että yritys ilmoittaa verkkosivuillaan sopimusehdot sekä sen, miten irtisanominen tapahtuu. Varaudu siihen, että vaikka viesti olisi ollut suomeksi, verkkosivut ovat todennäköisesti englanniksi.
Älä jää ongelman kanssa yksin. Usein kuluttajat syyttelevät itseään, että ovat tulleet huijatuksi. Sen sijaan on tärkeää ryhtyä ripeästi korjaamaan asiaa ja esimerkiksi sulkea kortti, jos tilanne niin vaatii. Jos tarvitset apua asian selvittämisessä, olethan yhteydessä Euroopan kuluttajakeskukseen, mikäli smishingin taustalla oleva yritys sijaitsee toisessa EU-maassa, Islannissa tai Norjassa. Apumme kuluttajille on maksutonta ja meillä on tukenamme ympäri Eurooppaa toimiva Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (European Consumer Centres Network, ECC-Net). Kotimaisten yritysten kohdalla kuluttaja saa apua kuluttajaneuvonnasta.