Vieraskynä: Edelleen omalla vastuulla?

Siitä tuntuu olevan jo ikuisuus kun 2018 esittelin suomalaisten viranomaisten Omalla vastuulla -kampanjaa kansainvälisellä tuoteturvallisuusviikolla Brysselissä. Huumorilla höystetty kampanjamme aihe tuntuu olevan nyt jopa ajankohtaisempi kuin silloin. Kampanjasivu löytyy edelleen Tukesin sivuilta. Aika paljon on kuitenkin muuttunut.

Pelikenttä laajenee

Nykyään kauppaa käydään verkkomarkkinapaikoilla ja -alustoilla, joilla näkee useiden eri kauppiaiden tarjouksia samalla kertaa. Alustan avuliaat algoritmit osaavat lisäksi suositella tuotteita, joita et edes osannut etsiä. Shoppailukokemus on hiottu parhaillaan koukuttavaksi peliksi, jonka pariin pääsee palaamaan bussipysäkillä, välitunnilla, lounastauolla ja vaikka koko illaksi kotona.

Innokkaimmat ovat tehneet verkkomarkkinapaikoilla laiduntamisesta itselleen leipäpuun. Bongaillaan kivoja tuotteita ja pistetään niistä mainos omiin somekanaviin.

Myös perinteisempien verkkokauppojen valikoima on laajentunut. Joko sekaisin kauppiaan omien tavaroiden kanssa tai erillisessä osiossaan löytyy yhteistyökumppanien tuotteita. Mutta koska hommasin tuon jääkaapin 12 vuotta sitten samasta kaupasta, eikä se ole vielä polttanut taloa, niin kai voi luottaa edelleen samaan kauppiaaseen?

Takavuosina naureskelimme ”lämmikkö-käännöksille” joilla yritettiin antaa kuvaa verkkokaupan kotimaisuudesta. Nykyisin ilmaisetkin käännöskoneet ovat niin oppineita, että yksinkertaisesta markkinointitekstistä on todella vaikea huomata, ettei sitä ole kirjoittanut keskiverto suomalainen. Kauppiaan on todella helppo tehdä identtiset sivut kaikilla EU:n kielillä. Tukesinkin valvontanäytteitä tilatessa on toisinaan tullut vastaan yllätyksiä paketin saapumissuunnasta.

Kuka vastaa?

Vuonna 2018 kerroimme suoraan, että EU:n ulkopuolelta ostettujen tuotteiden suhteen kuluttaja on omillaan, jos ongelmia ilmenee. Suomen viranomaisilla ei ollut juuri mahdollisuuksia tavoittaa kaukomaille sijoittautuneita verkkokauppiaita tai alustoilla huseeraavia myyjiä. Saati sitten tehokkaasti vaatia näitä noudattamaan EU:n tuotelainsäädäntöä.

Tässä asiassa on kuitenkin tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan lainsäädännön puolella.

Heinäkuusta 2021 alkaen EU:n ns. markkinavalvonta-asetus on edellyttänyt tietyiltä tuoteryhmiltä kuten lelut, koneet, sähkö- ja kaasulaitteet, EU:hun sijoittautunutta vastuutahoa, jonka nimi ja yhteystiedot tulee olla tuotteen mukana. Aivan hiljattain vastaava velvoite EU-vastuutahosta laajeni koskemaan kaikkia sellaisia kulutustavaroita, joita ei koske oma erityislainsäädäntönsä.

Joulukuun 13. päivänä 2024 tuli sovellettavaksi EU:n uusi tuoteturvallisuusasetus GPSR, jolla pyritään suojelemaan kuluttajia entistä tehokkaammin myös verkkomarkkinapaikoilla myytäviltä vaarallisilta tuotteilta.

Kuluttajien kannalta mielenkiintoisimpia uutuuksia ovat:

• Mahdollisuus ilmoittaa ihan suoraan EU:n komissiolle vaaraa aiheuttavasta tuotteesta Consumer Safety Gateway -verkkosovelluksessa. Toki voi edelleen ilmoittaa vaarallisesta tuotteesta kansallisille viranomaisille, vaikka meille Tukesiin, verkkosivujemme lomakkeen kautta.
• Jos tuotteen aiheuttama vaara on vakava ja on toteutettava palautusmenettely eli takaisinveto, yritysten on tiedotettava siitä tuotteen ostaneille kuluttajille suoraan henkilökohtaisesti, mikäli yrityksellä on kuluttajan yhteystiedot käytössään. Yritysten, jotka keräävät yhteystietoja esim. kanta-asiakasjärjestelmiin, on tarjottava kuluttajille mahdollisuus antaa turvallisuustiedottamista varten eri yhteystiedot kuin markkinointitiedottamiseen.
• Tarvittaessa myös verkkomarkkinapaikat joutuvat käyttämään hallussaan olevia yhteystietoja sekä tiedottamaan kuluttajia alustallaan vaarallisiksi havaituista tuotteista ja palautusmenettelyistä.
• Palautusmenettelyssä käytettävän ilmoituksen sisältö ja malli on yhtenäistetty. Ilmoituksessa ei saa enää käyttää ilmaisuja, jotka vähättelevät riskiä. Ilmoituksessa on annettava kuluttajalle tunnistetiedot tuotteesta, selkeät toimintaohjeet, tiedot oikaisukeinoista ja maksuton puhelinnumero tai interaktiivinen verkkopalvelu, josta kuluttajat voivat saada lisätietoja unionin asianomaisella virallisella kielellä (asianomaisilla virallisilla kielillä). Pahoittelu on vapaaehtoista! https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:02024R1435-20240527
• GPSR velvoittaa palautusmenettelyn toteuttavan yrityksen tarjoamaan kuluttajalle lähtökohtaisesti kahta seuraavista oikaisukeinoista: korjaamista, korvaamista uudella tuotteella tai kaupanpurkua. Tästä kuitenkin voidaan poiketa, jos kahden mahdollisuuden tarjoaminen olisi yritykselle kohtuutonta tai turvallisuuden kannalta mahdotonta. GPSR:n mukainen palautusmenettely ei estä kuluttajia vaatimasta oikeuksiaan muun lainsäädännön nojalla.
• Kuluttajalle ei saa aiheutua kuluja tai kohtuutonta vaivaa palautusmenettelystä. GPSR säätää nimenomaisesti, että jos palautusmenettelyn kohteena oleva tuote ei ole luonnostaan helposti liikuteltava, yrityksen on järjestettävä tuotteen nouto.
• Etämyynnissä, kuten verkkokaupassa, valmistajan ja tarvittaessa sen EU:hun sijoittautuneen edustajan tiedot on kerrottava jo myynti-ilmoituksessa, samoin lakisääteiset varoitukset ja turvallisuustiedot. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien on nimettävä keskitetty yhteyspiste, jonka avulla kuluttajat voivat viestiä niiden kanssa suoraan tuoteturvallisuusongelmista.
• Hieman viiveellä tulevat näkymään GPSR:n tiukennetut vaatimukset valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien yhteystiedoista tuotteen mukana. Ennen 13.12.2024 markkinoille saatetut vanhan tuoteturvallisuusdirektiivin mukaiset tuotteet saa myydä loppuun. Sähköisten yhteystietojen avulla kuluttajien on entistä helpompi ottaa yhteyttä vastuussa oleviin yrityksiin.

Verkkomarkkinapaikat eivät kuitenkaan ole vastuussa palautusmenettelyn käytännön toteuttamisesta. Niiden ei tarvitse esim. järjestää hankalasti liikuteltavan tuotteen noutoa tai palauttaa kuluttajan rahoja.

Vaikka lainsäädännössä on viime aikoina edistytty, käytäntö ja toimeenpano on vasta käynnistymässä. Aika näyttää, kuinka tehokkaita GPSR:n ja muun uuden EU-lainsäädännön keinot lopulta ovat verkkomarkkinakaupan suhteen. Kuluttajalla on oikeus luottaa, ettei tuote aiheuta vaaraa, vaikka sen on verkkomarkkinapaikalta ostanut. Valitettavasti eurooppalaisten valvontaviranomaisten havaintojen perusteella tämä oikeus ei aina toteudu.

Tämä vieraskynäkirjoitus on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 1/2025.